Taulu 1

I Frans Vilho Tuumi s. 7.8.1897 Kiukainen, k. 23.3.1985 Kiukainen. Tuumin isäntä v:sta 1924. Vilho Tuumin aikana yli 300 vuotta suvulla (isältä pojalle) ollut Tuumin tila on saanut sukutaulun ja sukuviirin. Ainutlaatuinen tapahtuma Köylypolvella. Vilho Tuumi osallistui moniin sivistys-, kunnallis- ja osuustoiminnallisiin toimiin sekä rakensi talon rakennukset ensiluokkaiseen kuntoon. Tuumi osallistui kaikkiin itsenäisyydenaikaisiin sotiin. Vapaussoturi Satakunnan rintamalla (Kankaanpää-Pori-Kiukainen). Tuumi sijaitsee Köylypolven kylässä 2 km kirkolta. Kokonaispinta-ala on 84,54 ha, josta metsää 41,67 ha, peltoa 39,24 ha ja puutarhaa 0,17 ha. Kuusiaidan reunustama talouskeskus on kylätien varressa. Puistikon keskellä sijaitseva hirsinen päärakennus 1860-luvulta korjattiin viimeksi 1955. Se sisältää 14 huonetta ja hallin. Kivinen karjarakennus (1929) käsittää navetan, sikalan, kanalan sekä työ- ja rehutilat. Pihapiirissä on kaksi muutakin asuinrakennusta, joissa on 9 huonetta. Lisäksi on kuivaamo viljavarastoineen (1936), tallirakennus auto- ja traktoritalleineen, saunarakennus sekä puimala. Maataloukonekantaan kuuluu leikkuupuimuri, traktori, viljankuivuri ja itsesitoja. Tilalla on myös hevonen. Muta- ja savimultamailla viljellään leipä- ja rehuviljaa, heinää, lanttua ja rehujuurikasta. Kuusivaltainen havumetsä on osittain ojitettu. Kylvöjä ja istutuksia on suoritettu yhteensä 4 ha. Karjasa on ay- ja sk-lehmiä, 8 lypsävää ja 7 nuorta, keskituotos 4292-180-4,2. Lihotussikoja on 6 ja kanoja 120. Vanhemmat (Taulusta 2).

Elvi, Vilho, Raija ja Reino Tuumi v. 1940

Puoliso: Elvi Amanda Kustaantytär Pero, Tuumi s. 10.9.1898 Kiukainen, k. 26.1.1994 Kiukainen. Vanhemmat Kustaa Nestor Pero ja Amanda Josefina Evertintytär Herrala, Pero.

Taulu 2

II Frans Edvard Tuumi s. 27.2.1868 Kiukainen, k. 14.3.1935 Kiukainen. Tuumin isäntä vsta 1896 Kiukaisten Köylypolvella. Taksoituslautakunnan puheenjohtaja useita kertoja, kunnallislautakunnan varaesimies 1922-1924, Eurajoen perkaustoimikunnan, kansakoulun johtokunnan ja vaalilautakunnan jäsen. Palovakuutusyhdistyksen hallituksen jäsen ja tilintarkastaja. Kutsuttiin pappasedäksi. Vanhemmat (Taulusta 3).

Frans Tuumi (kuva noin v. 1896)

Puoliso: Vihitty Nakkila Tekla Josefina Talonpoika s. 22.9.1876 Nakkila, k. 2.3.1963 Kiukainen. Vanhemmat (Taulusta 20).

Tekla Josefiina Tuumi (kuva noin v. 1896)

Taulu 3

III Juho Juhonpoika Tuumi s. 28.9.1826 Kiukainen, Tuumi, k. 29.5.1894 Kiukainen, Tuumi. Palovakuutusyhdistyksen hallituksen jäsen ja tarkastaja. Juho Tuumi oli myös tunnettu kirpeistä kokkapuheistaan. Taloustirehtööri Fr. Björni ja Tuumi olivat sukulaisia. Tuumi joutui maksamaan takuuvelkoja. Björni oli myös silloin paikalla surkutelleen Tuumia ja sanoo: "Eikös kätes värise?" Tuumi vastasi: "Luuleks sää, ett ne on mittää Piippaan piimärahoi?" Björni oli nainut Piipanojalta ja piipanojalaiset olivat rikastuneet myymällä piimää Turun torilla. Vanhemmat (Taulusta 4).

Puoliso: Maria Kristiina Juhantytär Knuutila, Tuumi s. 16.8.1833 Kiukainen, Knuutila, k. 1.9.1908 Kiukainen, Tuumi. Vanhemmat (Taulusta 15).

Taulu 4

IV Juho Juhonpoika Tuumi s. 14.12.1806 Kiukainen, Tuumi, k. 6.4.1851 Kiukainen, Tuumi. Tuumin isäntä 1829-1851. Vanhemmat (Taulusta 5).

Puoliso: Vihitty 24.5.1825 Kiukainen Maria Matintytär Kuusisto, Tuumi s. 14.3.1798 Kiukainen, Kuusisto, k. 11870. Ratsutilallisen tytär. Viljelee Tuumia leskenä 1852-1856. Vanhemmat (Taulusta 13).

Taulu 5

V Juho Mikonpoika Tuumi s. 10.1.1765 Kiukainen, Tuumi, k. 1.7.1828 Kiukainen, Tuumi. Viljeli kotitaloaan 1797-1828. Vanhemmat (Taulusta 6).

Puoliso: Agatha Katariina Häggroth-Nuorante, Tuumi s. 22.2.1782 Eura, Nuorante, k. 7.3.1867 Kiukainen, Tuumi. Rippikirjassa mainitaan, että Agata lukee ruotsia.

Taulu 6

VI Mikko Mikonpoika Tuumi s. 17.12.1740 Kiukainen, Tuumi, k. 7.7.1813 Kiukainen, Tuumi. Tuumin isäntä veljensä Juho Mikonpojan jälkeen. Veli Tuumi-Männistön omistajaksi. Vanhemmat (Taulusta 7).

Puoliso: Vihitty 28.12.1763 Kiukainen Maria Tuomaantytär Lauri, Tuumi s. 11.3.1742 Kiukainen, Harola, Lauri, k. 11.4.1788 Kiukainen, Tuumi. Historiakirjojen mukaan "Bd. dr. Maria Thomasdr. Harola, Lauri.".

Taulu 7

VII Mikko Mikonpoika Tuumi s. 7.7.1705 Kiukainen, Tuumi, k. 26.5.1771 Kiukainen, Tuumi. Kiukaisten Köylypolven Tuumin isäntä. Ritariston ja aateliston rälssitilojen luettelossa 1724 main. Tuumi yhtenä Köylypolven kolmesta talosta. Vanhemmat (Taulusta 8).

Puoliso: Liisa Yrjöntytär Lääkäri, Tuumi s. 1704 Kokemäki, k. 5.5.1781 Kiukainen. Lääkärin tila on Kokemäellä Kakkulaisen kylässä. Siellä on haudattu lapsi 17.7.1704, ja joku Juha Simonp. 13.6.1725. 1743 on isäntäparina Jaakko Yrjönp. ja Liisa Simontr., ja seuraavana poikansa Jaakko Jaakonpoika Lääkäri, joka vihitään 1762 Liisa Niilontr. Hannulan kanssa. seuraavaksi isäntänä heidän poikansa Mikko s. 1743, vihitty 1793 Kaisa Jaakontr. Mäkelän kanssa. Seurravaksi lampuotina Matti Antinpoika Lääkäri, vihitty 1806 Leena Kallentr. Horellin kanssa, ja 1808 Kaisa Tuomaantyttären kanssa. Heidän poikansa Juha s. 1809 ja Matti s. 1811 jatkavat lampuoteina.

Taulu 8

VIII Mikko Matinpoika Tuumi s. Kiukainen, Tuumi, k. Kiukainen, Tuumi. Kiukaisten Köylypolven Tuumin isäntä. 19.3.1699 ja helmikuussa 1708 haudataan Mikko Tuumin lapsia. 5.2.1716 haudataan Köylypolven Tuumin vanha Liisa, jonka sukulaisuussuhteista ei ole tietoa. 29.9.1736 vihitään Eurassa Maria Juhantr. Tuumista entisen vanhan ratsumiehen Heikki Willmannin kanssa (lieneekö sama Heikki Willman, joka 1725 vihittiin leski Elina Erkintyttären kanssa). Vanhemmat (Taulusta 9).

Puoliso: Valpuri Matintytär Taano, Tuumi s. 1655 Eurajoki, Mullila, Taano, k. 20.7.1740 Kiukainen, Tuumi. Talollisen tytär Eurajoen Mullilan Taanolta. Enka (RK 1740-45). Taanon sukua:Riitta Tuomaantr. Taano (s .n. 1689 k. 55-v. 19.2.1744 Kiukainen) Bd.dr. Mullilasta vih. 25.7.1710 Tuomas Tuomaanpoika Tarkki-Mäkilän kanssa (k. 14.2.1725 Kiukainen) Bd.s. Panelia Tarkki 1692-97, Panelian Mäkilän vävy 1698-1701, Bd. 1702-, 1. vaimo 14.11.1697 Kiukainen Maria Eskilintr. Mäkilä, Mäkilä Bd. dr. 1697, k. 1710 Kiukainen.

Taulu 9

IX Matti Markunpoika Tuumi s. n. 1630 Kiukainen, k. 2.2.1692 Kiukainen, Tuumi. Tuumin tilan isäntänä vuosina 1660-1692. Tiedossa ei ole, onko hän saanut talon ostamalla vai avioliiton kautta. Veli, Kallin naapuritilan isäntä, on ollut riidoissa hänen kanssaan. Tämän isännän aikana kylän kolme tilaa tulivat veljesten haltuun. Vanhemmat (Taulusta 10).

Puoliso: Riitta Jaakontytär Tuumi s. Kokemäki, Askola, k. Kiukainen, Tuumi.

Taulu 10

X Markku Simonpoika Bonde, Knuutila s. n. 1582 Kiukainen, k. 1655. Eräiden lähteiden mukaan kuollut ennen 18.2.1653 Raumalla. Kestikievarin pitäjä, kirkon kuudennusmies, Knuutilan isäntä. Tavataan ensi kerran Euran käräjillä 31.9.1630. Karjaa: 16 lehmää, 6 hiehoa, 6 mullia, 8 härkää. Koko kylä tuli Markun poikien; 3 veljeksen Paavalin, Matin ja Mikon haltuun ja pysyi heidän jälkeläisillään n. 300 vuotta. Vielä nytkin on suvun hallussa kylän seuraavat tilat: Knuutilasta lohkaistu Ahola sekä Mäki-Kalli ja Tuumi (jo 13. polvella, pojalta pojalle). Sitäpaitsi ovat suvun hallussa vieläkin Kiukaisten pitäjän Harolan ja - suurelta osalta - myöskin Kiukaisten ja Laihian kylien kantatilat, samoin Eurakosken ja Panelian kylien taloja. Vanhemmat (Taulusta 11).

Puoliso: Agnes Markuntytär Bonde s. Kokemäki (Harjavalta), Pirilä. Kuollut välillä 28.9.1654-17.12.1655.

Taulu 11

XI Simo Matinpoika Bonde s. n. 1555 Eura, Eurakoski, k. 1643 Kiukainen. Vävy ja talollinen Köylypolven Knuutilassa. Vanhemmat (Taulusta 12).

Taulu 12

XII Matti Heikinpoika Bonde Eurakosken Bonden isäntä vuosina 1540-1595.

Taulu 13

V Matti Antinpoika Anttila, Kuusisto s. 15.9.1747 Kiukainen, Anttila.

Puoliso: Vihitty 4.5.1777 Kiukainen Liisa Mikontytär Knuutila, Kuusisto s. 10.10.1759 Kiukainen, Knuutila. Vanhemmat (Taulusta 14).

Taulu 14

VI Mikko Mikonpoika Knuutila s. Kiukainen, Knuutila. Knuutilan isäntä. Pariskunnalle syntyi vain pari tytärtä, jotka kumpikin menivät naimisiin Kiukaisten Anttilan ratsutilan poikien kanssa. Samalla Knuutila jaettiin kahtia Knuutilaan ja Kuusistoon. Henrik Gonander, Knuutilan kantatilan poika, oli sittemmin kappalaisena Laitilassa. Matias Gonander, Kuusiston uudistilan poika oli samoin kappalaisena Kalannissa, silloisessa Uudenkirkon (Tl) seurakunnassa.

Puoliso: Kreetta Matintytär Laurila, Knuutila s. 2.2.1734 Huittinen, Raijala.

Taulu 15

IV Juha Juhanpoika Knuutila s. 30.4.1804 Kiukainen, Knuutila, k. 25.8.1868 Kiukainen. Rustholli n:o 58. Vanhemmat (Taulusta 16).

Puoliso: Vihitty 30.9.1828 Eura Maria Kristiina Kustaantytär Lähteenoja, Knuutila s. 5.9.1801 Eura, Lähteenoja, k. 1882 Kiukainen, Knuutila. Vanhemmat (Taulusta 18).

Taulu 16

V Juho Mikonpoika Knuutila s. 13.3.1777 Kiukainen, Knuutila. Vanhemmat (Taulusta 17).

Puoliso: Maria Mikontytär Jaakola, Knuutila s. 9.1.1780 Kiukainen, k. 27.11.1851 Kiukainen, Knuutila.

Taulu 17

VI Mikko Antinpoika Anttila, Knuutila s. 22.1.1750 Kiukainen, Anttila, k. 4.2.1822 Kiukainen, Knuutila.

Puoliso: Vihitty 28.5.1772 Kiukainen Valpuri Mikontytär Knuutila. (Taulu 14) s. 21.2.1756 Kiukainen, Knuutila. Vanhemmat (Taulusta 14).

Taulu 18

V Kustaa Juhanpoika Lähteenoja s. 18.1.1766 Eura, Lähteenoja. Sai perinnönjaossa 1790 Lähteenojan kantatilan toisen puoliskon. Vanhemmat (Taulusta 19).

Puoliso: Vihitty 1791 Kaisa Henrikintytär Laurila, Lähteenoja s. 5.10.1766 Huittinen, Raijala, k. 24.4.1835.

Taulu 19

VI Juha Juhanpoika Lähteenoja s. 17.3.1730 Eura, k. 1.6.1769 Eura. _______________________ Lähteenoja - rälssikartanosta alkaen. Se oli varrella joen, pääportin edessä pyhän järven länsipuolta Pohjolaan vievä tie, umpipihan seinän takana lähdekirkasta vettä pulppuava oja, vankka silta sen yli, muutaman kivenheiton päässä rannaton niittu tehdä heinää ja laiduntaa syyssuvella monipäistä karjaa. Se oli ollut kukaties heimokuninkaan asumasija ja niin kuin Köyliön kartano periytynyt pakanuuden päätyttyä piispalle tullakseen sitä latua maallisen rälssimiehen omistukseen, jopa säteriksi. Nimeltänsä se oli Lähdeoja. Kartanon asujien mahtia todistanee sen säilyminen vuosisadasta toiseen ylhäisessä yksinäisyydessään. Se ei jakautunut osiin poikien perintönä ja tytärten myötäjäisinä kuten ensimmäisen maakirjan mukaan Sorkkinen vuoteen 1540 kerittäessä kuudeksitoista taloksi, Kauttua viideksitoista, Nuorante kahdeksaksi, tai Kalaisten kauppakylän laitamilla Untamala kahdeksikymmeneksikuudeksi taloksi. Kun piispa Maunu Tavast lahjoitti vuonna 1439 Paraisilla Kuitian kartanon veljelleen Jäns Olavinpojalle ja tämn vaimolle Märta Djeknille, sen arvoksi merkittiin 400 markkaa. Samassa yhteydessä mainittiin ennen vuotta 1400 Lähteenojan arvon olleen 300 markkaa. Verrattaessa kartanoja toisiinsa, myös jälkimmäistä voitiin pitää mahtirälssinä. Jälkipolville säilyneiden kirjallisten lähteiden puuttuessa tunnetaan vasta 1410-luvulta Lähteenojalla isäntäkin, nimittäin rälssimies Lasse Laurinpoika Finne, jonka puoliso Annan Jönsintytär oli kotoisin Götalundin pitäjästä Pohjanlahden toiselta puolelta. Kun Lasse-herra antoi vaimolleen huomenlahjaksi Lähteenojan ja pariskunta asui siellä, se osoittanee kartanon saaman suosion, koska he omistivat monta muutakin tilaa. Annan toinen mies lainlukija Greger Garp myi Lähteenojan kolmella kultamarkalla Turun linnan päällikölle, Yläneenkartanon ja monien muiden kartanojen omistajalle Klaus Lydekenpoika Djeknille. Tältä Lähteenoja siirtyi hänen tyttärelleen Märtalle, joka miehensä kanssa sai tämän veljeltä lahjaksi Kuitian kuten edellä ainittiin. Märta-rouvan jälkeen Lähteenoja periytyi hänen tyttärelleen Margit Tavastffle, joka oli naimisissa vapaasukuisen Erik Abjörnssonin kanssa. Heidän nimissään se oli ainakin vuoteen 1477. Sen jälkeen omistussuhteet mutkistuvat niin hämäriksi, että lienee paras jatkaa vasta vuodesta 1540, jolloin ensimmäinen maakirja ilmoittaa Lähteenojan isännäksi Yrjänä Jönsinpojan. Tämäkin oli rälssisäätyinen. Seuraava omistaja oli hänen poikansa Martti, puolisona Marketta Tapanintytär. Heidän pojistaan Yrjö oli isäntänä Lähteenojalla, Matti Euran kirkkoherrana ja Souppaan isäntänä, Sipi asemiehenä, joka 'lyötiin kuoliaaksi" Kaarle-herttuan aikana kruununperillisten välisissä kahinoissa. Sipin tytär oli naimisissa nimismies Paavo Antinpojan kanssa Lapin TI. Rohdaisissa. Yrjänä Lähteenojan ja hänen puolisonsa Aune Urpontyttären jälkeen kartano tuli ostojen kautta Anna Olavintyttärelle ja hänen miehelleen lainlukija Hannu Jaakonpojalle. Annan isä oli porilainen raatimies, toinen puoliso vänrikki Kustaa livarinpoika Stjernkors, Taivassalon Särkilahden herra. Tämä kaatui sodassa vuonna 1632. Vaikka Anna testamenttasi Lähteenojan miesvainajansa sisaren pojalle Mikael Sölverarmille ja kuningatar Kristiina vahvisti lahjoituksen, kartano näyttää siirtyneen kuitenkin Kurki-suvufle nähtävästi jo vuonna 1618 tehdyn läänityksen perusteella. Kun aateliset olivat verovapaita, erilaiset verotusta varten laaditut luettelot eivät ilmaise tietoja heistä. Tämän vuoksi rälssimies Kustaa Stjernkorsin jälkeläisistä Lähteenojallakaan ei voida mainita kuin muutamia. Mutta heidän joukossaan tiedetään olleen jopa kuningas Juhana III:N avioton poika laamanni Juhana Gyllenhjelm ja hovioikeuden presidentti Jöns Kurjen tyttären Märtan puoliso varapresidentti Arvid livarinpoika Natt och Dag, joka kuoli v. 1683 ja tietenkin Märta-rouva itse v. 1698 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Lampuotina kartanossa oli 1600-luvun lopulla eräs Antti Yrjönpoika emäntänään Maalin-niminen. Heidän poikansa Simon esiintyi Turun katedraalikoulussa nimellä Lähdenoja, mutta ylioppilaaksi päästyään hänet mainitaan Fonseliuksena. Lähteenojan peruuntuessa kruunulle se luovutettiin verorustbollina kruununvouti Lars Hauffille (Hoff, Håff), joka aikaisemmin asui Eurajoen Tarvolan kylässä. Puolisona Hauffilla oli ensin Loimaalta kotoisin ollut luutnantin tytär Margareta Hammar ja sitten eräs Liisa Jaakontytär, joka miehensä kuoltua naitiin emännäksi Luvian Hanninkylän Puffille.

Puoliso: Vihitty 14.11.1754 Valpuri Mikontytär Tuumi, Lähteenoja. (Taulu 7) s. 26.12.1733 Kiukainen, Tuumi, k. 7.11.1808 Eura, Lähteenoja. Vappu omisti perintölain mukaan 1/6 Lähteenojasta, jonka osuutensa myi pojilleen Juhalle ja Kustaalle 31.1.1794. Vanhemmat (Taulusta 7).

Taulu 20

III Juho Vihtori Talonpoika s. 25.12.1849, k. 23.6.1919 Nakkila. Talonpojan tilan isäntä Nakkilasta. Herastuomari. Vanhemmat (Taulusta 21).

Puoliso: Vihitty 13.10.1870 Nakkila Amanda Juhontytär Yli-Aarikka, Talonpoika s. 11.8.1850 Nakkila, k. 15.4.1920 Nakkila. Kuolinilmoituksessa: Rakkaudella häntä muistavat 8 tytärtä, 6 vävyä, 14 lastenlasta, 8 lastenlastenlasta, 1 sisar, 1 veli perheineen. Vanhemmat (Taulusta 33).

Taulu 21

IV Juho Kaarlonpoika Mäkelä, Talonpoika s. 1800 Nakkila, k. 30.4.1869 Nakkila. Vanhemmat (Taulusta 22).

Puoliso: Vihitty 19.10.1847 Nakkila Maria Sophia Knihti s. 4.5.1830 Nakkila, k. 6.3.1858 Nakkila, Talonpoika. Vanhemmat (Taulusta 25).

Taulu 22

V Kaarlo Mikonpoika Huovari, Mäkelä s. 1771 Nakkila, k. 18.6.1840 Nakkila. Vanhemmat (Taulusta 23).

Puoliso: Vihitty 1796 Leena Juhontytär Ettala, Mäkelä s. 5.5.1768 Laitila, k. 27.6.1850 Nakkila. Vanhemmat (Taulusta 24).

Taulu 23

VI Mikko Jaakonpoika Huovari s. 6.9.1731 Nakkila, k. 19.7.1822 Nakkila.

Puoliso: Aune Matintytär Seppä, Huovari s. 1732 Nakkila, k. 1823 Nakkila.

Taulu 24

VI Juho Petterinpoika Pietilä, Ettala s. 1743 Honkilahti, Auvainen, Pietilä.

Puoliso: Vihitty 1767 Laitila Maria Juhontytär Ettala s. 1729 Laitila, Katinhäntä, Ettala.

Taulu 25

V Isak Kustaanpoika Knihti s. 8.7.1803 Nakkila, k. 2.9.1836 Nakkila. Vanhemmat (Taulusta 26).

Puoliso: Vihitty 5.7.1825 Johanna Vilhelmina Seppä s. 24.7.1807 Leistilä, Sepän tila, k. 6.2.1889. Vanhemmat (Taulusta 27).

Taulu 26

VI Kustaa Juhonpoika Hauta, Knihti s. 1772 Lappi Tl.

Puoliso: Helena Heikintytär Knihti s. 1779 Nakkila.

Taulu 27

VI Jaakko Jaakonpoika Seppä s. 5.7.1773 Nakkila, k. 8.5.1840. Vanhemmat (Taulusta 28).

1. Puoliso: Vihitty 18.10.1798 Maria Henrikintytär s. 18.6.1774, k. 16.4.1804.

Taulu 28

VII Jaakko Tuomaanpoika Seppä s. 25.3.1746 Nakkila, Leistilä, Seppä, k. 18.11.1804 Nakkila. Vanhemmat (Taulusta 29).

Puoliso: Vihitty 15.12.1765 Luvia Maria Matintytär Maijala s. 12.1.1746 Luvia, k. 23.6.1789 Nakkila. Muut lapset: Maria *20.1.1769, Elisabeth * 4.3.1771, Isaac *29.2.1776, Johannes * 14.12.1778 X9.2.1804, Thomas 28.11.1782 ja Mathias * 16.2.1785 X5.1.1805. Vanhemmat (Taulusta 30).

Taulu 29

VIII Tuomas Jaakonpoika s. 12.10.1710 Nakkila, Leistilä, Seppä, k. 14.6.1795.

Puoliso: Vihitty 2.10.1743 Maria Henrikintytär Seppä s. 23.4.1699, k. 14.7.1790 Nakkila.

Taulu 30

VIII Matti Sigfredinpoika Maijala s. 1708 Luvia, k. 13.7.1778 Luvia. Luvian Lemlahden kylästä.

Puoliso: Vihitty 1.1.1730 Valpuri Matintytär s. 19.2.1705 Luvia, k. 27.9.1787 Luvia.

Taulu 31

VII Mikko Juhonpoika Iso-Teinilä s. 23.8.1752 Nakkila, k. 26.5.1790 Nakkila. Vanhemmat (Taulusta 32).

Puoliso: Brita Juhontytär s. 27.11.1753, k. 11.7.1826.

Taulu 32

VIII Juho Juhonpoika Iso-Teinilä s. 3.12.1718 Nakkila, k. 29.12.1778 Nakkila.

Puoliso: Vihitty 25.3.1747 Kiukainen Maria Mikontytär Tuumi, Iso-Teinilä. (Taulu 7) s. 11.5.1728, k. 22.4.1790 Nakkila. Vanhemmat (Taulusta 7).

Taulu 33

IV Juho Kustaa Juhonpoika Yli-Ryssä, Yli-Aarikka s. 22.4.1818 Nakkila, k. 1885 Harjunpää, Perttula. Vanhemmat (Taulusta 34).

Puoliso: Vihitty 22.2.1842 Nakkila Loviisa Jaakontytär Mäki-Vankka, Yli-Aarikka s. 20.1.1818 Kullaa, k. 15.5.1862 Nakkila. Vanhemmat (Taulusta 37).

Taulu 34

V Juho Juhonpoika Yli-Ryssä s. 12.9.1796 Nakkila, k. 11.6.1862 Nakkila. Vanhemmat (Taulusta 35).

Puoliso: Vihitty 23.10.1817 Nakkila Maija Stina Mikontytär Penttala, Yli-Ryssä s. 25.4.1798 Nakkila, k. 3.6.1849 Nakkila. Vanhemmat (Taulusta 36).

Taulu 35

VI Juho Juhonpoika Krouvila, Yli-Ryssä s. 12.9.1760 Nakkila.

Puoliso: Vihitty 1781 Luvia Kaisa Matintytär Sahari s. 4.2.1758, k. 1817.

Taulu 36

VI Mikko Juhanpoika Penttala s. 15.9.1753 Nakkila.

Puoliso: Vihitty 18.10.1778 Nakkila Anna Simontytär Käki s. 23.9.1756.

Taulu 37

V Jaakko Jaakonpoika Nummelin, Mäki-Vankka s. 16.10.1791 Kullaa, k. 29.3.1847 Nakkila. Vanhemmat (Taulusta 38).

Puoliso: Vihitty 1814 Noormarkku Regina Mikontytär Kuuri s. 1788 Noormarkku, k. 15.7.1846 Nakkila. Vanhemmat (Taulusta 39).

Taulu 38

VI Jaakko Jaakonpoika Nummelin s. 1748.

Puoliso: Maria Tuomaantytär Äijä s. 1758 Kullaa.

Taulu 39

VI Mikko Mikonpoika Kuuri s. 23.5.1762 Noormarkku, k. 18.5.1843.

Puoliso: Kaisa Liisa Samuelintytär s. 1765, k. 1815.